Urogonimus westermani on loismadot, jotka tunnetaan myös “kännykkämadon” nimellä. Nämä pieniparasiitit ovat tavallisia koirissa ja kissoissa Aasiassa ja voi tarttua ihmisiin ruoan välitykseksi.
Elämäntapa ja loisinta:
Urogonimus westermani elää kahdessa isännässä: ensimmäinen on etäloisma, kuten gastropodi, ja toinen on lopullinen isäntä, joka voi olla koira, kissa tai ihminen. Loisen elinkierron alkutaipaleella munat poistuvat lopullisen isännän ulosteiden mukana. Näitä munia syövät etäloisma, kuten simpukat tai limaskotilot. Etelä-Korean ja Japanin rannikoiden suolamurskat ovat Urogonimus westermanille merkittäviä loisintapaikkoja.
Simpukan sisällä muna kehittyy mirasiidiksi (toukkavaihe) ja lopulta kypsyy cercariae nimiseksi uimakykyiseksi toukaksi. Cercariat jättävät simpukan ja etsivät kalaa tai muita vesieläimiä, joihin ne tarttuvat.
Kala on toinen väliolijae. Loistartunnan jälkeen Urogonimus westermani vaeltaa kalan kudoksia ja lopulta asettuu lihaksiin.
Lopullinen isäntä, kuten koira tai ihminen, saavuttaa loiset syömällä tartunutta kalaa raakana tai kehittymätöntä.
Urogonimus westermanin toukat läpäisevät isännän suolistoa ja alkavat vaeltaa elimistöön. Loiset asettuvat lopulta sappitiehyisiin ja maksaan, joissa ne kypsyvät aikuisiksi loiseksi. Aikuiset loiset voivat elää useita vuosia isännässä, jos niitä ei hoideta.
Oireet:
Urogonimus westermani voi aiheuttaa monia oireita ihmisille ja eläimille, mukaan lukien:
- Vatsakipu
- Pahoinvointi ja oksentelu
- Ripuli
- Laskun
Vakavissa tapauksissa Urogonimus westermani voi johtaa sappitiehyn tukkeutumiseen ja maksavaurioihin.
Diagnoosi:
Urogonimus westermani diagnosoidaan yleensä ulosteen mikroskooppisten analyysien avulla. Loisen munat voidaan tunnistaa mikroskoopilla.
Hoito:
Urogonimus westermanin tartuntojen hoitona käytetään tavallisesti praziquantel-nimistä lääkettä, joka tehoaa loiselle ja eliminoi sen elimistöstä.
Esiintyvyys:
Urogonimus westermani esiintyy yleisimmin Aasian maissa, kuten Etelä-Koreassa, Japanissa, Kiinassa ja Filippiineillä. Tartunnat ovat harvinaisempia muilla alueilla, mutta niitä voi esiintyä matkustajien tai siirtolaisten kautta.
Ehkäisy:
Urogonimus westermanin tartuntojen ehkäisyyn kuuluvat:
- Vältä raakaa kalaa ja älä syö kalastaja tuotteita jotka eivät ole käyneet kunnollista lämpökäsittelyä
- Pese kädet huolellisesti, kun käsittelet raakana kalaa tai muita elintarvikkeita.
Tieto on valtatietoa:
Yksi tapa ehkäistä Urogonimus westermanin tartuntoja on tiedostaa sen esiintyvyys ja elinkierron yksityiskohdat. Lisäksi kannattaa tutustua loisen oireisiin ja hoitovaihtoehtoihin.
Ominaisuus | Kuvaus |
---|---|
Koko | 1-2 cm |
Väri | Harmaa/ruskea |
Eläinluokka | Platyhelminthes (matojen alafiluumi) |
Loisintaväyli | Ruoka (tartunnut kala) |
Urogonimus westermani on muistutus siitä, että vaikka näitä pieniä olentoja ei tavallisesti nähdä, ne voivat silti vaikuttaa terveyteemme merkittävällä tavalla. Onneksi tartuntojen ehkäisy ja hoito ovat yleensä tehokkaita, kun tiedämme mistä puhumme.