Littorina! Kaksikuorisia ja meren pohjien salaperäisiä asuja

Littorinan, tai rannikkokorppukäärmeen, näkeminen rannikkoalueilla on varsin tavallista. Kyseessä on pieni, kaksikuorinen otukka, joka viihtyy kivien, levän ja merenpohjan muiden ominaisuuksien joukossa. Littorina kuuluu Bivalvia-luokkaan, johon kuuluvat kaikki kaksikuoriset nilviäiset. Niiden kuoren koostumus on kalsiumkarbonaattia, samaa ainetta, joka löytyy simpukoista ja ostereista.

Littorinan kuorella on usein kuvioita, jotka auttavat erottamaan sen muista rannikkoalueilla esiintyvistä kaksikuorisista. Kuviot voivat olla viivoja, pisteitä tai jopa spiraaleja. Littorinan koon suhteen puhutaan yleensä millimetreistä, mutta jotkut lajit voivat kasvaa useampaan senttimetriin.

Elämä meren pohjalla

Littorina on melkoisen liikkuva nilviäinen, joka etsii ravintoa kivien ja levän alta. Se syö pääasiassa levästä ja planktonista, käyttäen radulaansa eli kielimäistä rakentetta raapimaan ruokaa alustoistaan. Littorinan on myös havaittu syövän muita pieniä nilviäisiä.

Littorina on hermafrodiitti, eli sillä on sekä koiras- että naaraspuoliset sukupuolielimet. Ne lisääntyvät munimalla suoraan veteen, ja toukat kehittyvät planktonin mukana. Toukan kehitys kestää noin kaksi viikkoa, jonka jälkeen ne putoavat pohjaan ja alkavat elää aikuisena Littorinan.

Littorinan elinaika on yleensä 1-2 vuotta, mutta jotkut lajit voivat elää jopa kolme vuotta.

Mielenkiintoisia Littorinan faktoja:

• Littorina on erittäin tärkeä osa meren ekosysteemiä, sillä se syö levästä ja planktonista ja toimii myös ravintona kalille ja muille nilviäisille.
• Littorinan kuoressa olevan kuvioinnin ajatellaan auttavan sitä piiloutumaan petoeläimiltä.
• Littorina on erittäin sopeutunut elämään meren rannikkoalueilla, kestääkseen vaihtelevia lämpötiloja ja suolapitoisuuksia.

Littorinan seuranta on tärkeää ymmärtämämme ekosysteemin terveydestä. Muutokset Littorinan populaatiossa voivat kertoa meille meren veden laadusta ja muista ympäristötekijistä.